Kännissä äitisikin on ääliö
Hollantilaisia herätellään ymmärtämään, että leväperäinen suhtautuminen alkoholimainontaan ja alkoholin kulkeutumiseen nuorille luo tulevaisuuden aikuisuuteen suurempaa ongelmavyyhtiä kuin konsanaan salliva asenne mm. kannabikseen. Kansainvälinen RAND -tutkimus paljasti vuonna 2007, että ne 12-vuotiaat, jotka näkevät kaduilla, lehdissä tai TV:ssä runsaasti alkoholimainoksia, aloittavat juomisen 50 % todennäköisemmin kuin mainoksille vähemmän altistuneet ikätoverinsa.
Joku muistanee vielä Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton asennekampanjan Kännissä olet ääliö. Siinä käytettiiin keinokuva- ja videomateriaalia mm. oksentavista tai housuihinsa virtsanneista nuorista tuota ”ääliöyttä” osoittamaan. Hollantilaisen alkoholivastaisen toiminnan keulakuva Wim van Dalenin mukaan nuorista onkin hyvä aloittaa, koska heillä tavat ja asenteet eivät ole vielä pinttyneitä ja asennemuutoksessa onnistuminen voi tuottaa tulosta koko eliniän. Lakikin on valistajan puolella.
Aikuisväestössä valistusvastaisuus on parkkiintunutta ja koetaan usein lailliseen nautintaoikeuteen ja yksilöllisiin valintoihin puuttumiseksi. Harva tulee kai ajatelleeksi, että sitten kännissä örveltäessään sama muiden yksilöllisyyden kunnioitus ei itseltä onnistukaan. Tilastollisesti katsoen runsaasti alkoholia käyttävän todellisuus on kuitenkin ennemmin tai myöhemmin pitkäaikaissairauksilla, väkivallalla, työntekovaikeuksilla ja rikkoutuneilla perhesuhteilla kirjailtu. ”Yksilöllinen valinta” kaatuu juomarin itsensä ohella raskaasti kaikkien lähiyhteisöjen päälle.
Hivuttaen kuvatuettu valistus pitäisi saattaa koskemaan aikuisväestöäkin. Panimo- ja virvoitusjuomaliitolta vaatisi paljon enemmän rohkeutta laittaa roskakorimainoksiinsa teksti ”Kännissä isäsi on ääliö” ja kuvaksi poliklinikkakuva ”äidin” verille murjotuista kasvoista. Vielä enemmän rohkeutta vaatii seuraava vaihe, jossa tekstinä olisi ”Kännissä äitisikin on ääliö” ja valokuva lapsen mustelmaisista ranteista. Tilastot tukevat valitettavasti sitä havaintoa, että lapsiin kohdistuvissa väkivallanteoissa äiti on ykkönen. Äiteihin kohdistuvissa väkivallanteoissa taas isä taitaa olla ykkönen.
Lasten ja nuorten näkökulmasta lähteminen voi olla se valistuksen askel, jolla vanhemmatkin saadaan kyseenalaistamaan juomistaan. Ehkä jo vähäisempääkin kuin kännijuomista.
Raittius.fi -sivuston blogista lainattu ote:
Laajalle, joka paikkaan ulottuvan mainonnan ja markkinoinnin avulla alkoholielinkeino on läsnä. Eikä tässä pelissä pelimerkit ole yhtä pieniä kuin millä raittiusyhdistykset pelaavat. Hyvä esimerkki vallitsevasta tilanteesta tuli huhtikuussa, kun Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton Kännissä olet ääliö –kampanja sai Vuoden terveysteko –tunnustuksen.
Palkinnon myötä Panimoliitto on nostettu ehkäisevän päihdetyön toimijaksi, vakuuttavaksi valistajaksi yleisen mielipiteen ja päättäjien silmissä. Panimoliiton kampanja on kuitenkin vastuullisuuden kaapuun naamioitua myynnin edistämistä. Tällaisessa viestinnässä voidaan käyttää sisältöjä, jotka tuotemainonnassa olisivat kiellettyjä. Lisäksi kampanjalla tavoitellaan yrityskuvan kirkastamista ja legitimaatiota osallistua politiikkaan - pyrkimystä välttää tupakkateollisuuden kohtalo.
Menes Muinonen ostamaan ärrältä uusi TIME-lehti (18.1. 2010) ja tankkaa sieltä artikkeli metyyliryhmästä (CH3) ja sen merkityksestä lasten ja heidän jälkeläistensä terveydelle.
Kyse on epigenetiikasta ja vastuu on vanhemmilla.
Se siirretty taakka ei jää viinaan vaan mukaan tulee myös mm tupakointi, syöminen ja laihduttaminen. Tupakointi tosin vain alle 12-vuotiailla.
Jäljet ovat paljon, paljon pelottavammat kuin ”äitisi/isäsi on ääliö”-moralisointi antaa mahdollisuutta syyllistää.
Vestigia terrent!
Monella on ääliövanhemmat, koska lisääntymistä ei ole lisensioitu.
Tuossa 2. kommentissahan se ”epämiellyttävä totuus” tulikin. Juuri kaikkein epäsosiaalisimman aineksen sikiämistä kannustetaan taloudellisesti mutta työssäkäyville lapset ovat tietenkin suuri taloudellinen taakka. Aivan mieletöntä. Sosiaaliavustusten maksun ehtona tulisi olla esim. kemiallinen strilointi.
1: ”Jäljet ovat paljon, paljon pelottavammat kuin ”äitisi/isäsi on ääliö”-moralisointi antaa mahdollisuutta syyllistää.”
Ei tarvitse suurta mielikuvitusta ymmärtääkseen tämän. Taidanpa tosiaan lukea tuon artikkelinkin, lisäargumentit eivät ole koskaan pahasta.
Käytät sanoja moralisointi ja syyllistäminen, kun puhutaan alkoholinvastaisesta kampanjoinnista. ”Kännissä olet ääliö” -kampanjan tarkoitus oli varmaan hyvä, mutta siinä tölväistiin nuoria assosioimalla julkisessa kuvassa kännijuominen vain nuoriin mallihenkilöihin. Valtaosa häiriöjuomisesta on kuitenkin ihan iältään reilusti aikuisten ja heidän lähipiirinsä ongelma. Siksi kysynkin, miksi kännijuomisen seuraukset assosioitaisiin kuvamateriaalein lasten ja nuorten vanhempiin, siinäkö moralisoitaisiin ja syyllistettäisiin?
Suomessa alkoholin näkyvyyttä ja saatavuutta esimerkiksi päivittäistavarakaupassa ei rohjeta rajoittaa nuorille mm. näpistysten kautta kulkeutuvan alkoholin perusteella. Erään kansanedustajan sanomana olen kuullut, ettei moista voi ehdottaa nuorten edulla perustellen, koska nuorille aiheutuvat riskit ovat niin pieni osa alkoholin yhteiskunnallisen haittojen kokonaisuutta. Jos julkinen valta ei rajoita alkoholin saatavuutta, onko uskottavaa, että sen vaaroista lapsiaan valistaisivat juuri ne samat aikuiset (ja vanhemmat), jotka toisaalta vaativat, että oluet ja siiderit on pidettävä lähikaupan hyllyllä?